Troija

Homeros ja tarinoiden tausta

Iliaan ja Odysseian tekijäksi nimetään yleensä Homeros. Homeroksen persoonasta tiedetään hyvin vähän. Kreikkalaisen legendan mukaan Homeros oli sokea runoilija Chiosin saarelta, mutta tätä eivät tutkijat ole pitäneet varmana. 1800-luvun loppupuolelta asti on alan tutkijoiden piirissä kiistely koko Homeroksen olemassaolosta vellonut vaihtelevalla intensiteetillä.

Erityisesti saksalaiset tutkijat 1900-luvun vaihteen molemmin puolin paneutuivat Homeroksen eeposten tutkimukseen.

Monien mielestä tarinoista on löydettävissä piirteitä, jotka tukevat teoriaa kahdesta tai useammastakin kirjoittajasta. On esitetty, että kullakin eepoksella on oma kirjoittajansa ja toiset taas ovat sitä mieltä, että molemmat tarinat ovat usean kirjoittajan käsialaa. Joidenkin tutkijoiden mielestä Odysseuksen on sepittänyt nainen.

Juuri mitään varsinaisia todisteita näiden teorioiden tueksi ei ole löytynyt, vaikka onkin totta, että tarinat eroavat toisistaan monella tavalla, esimerkiksi siinä tavassa, jolla niissä käsitellään jumalia.

1900-luvun arvostetuimmat tutkijat ovat viitanneet tarinoiden suulliseen perimään. Tarinoiden ajatelleen eläneen kerrottuina jo pitkään ennen niiden kirjaamista luettavaksi. Niiden arvellaan olevan peräisin kahdeksannelta vuosisadalta eKr. ja Homeroksen olleen yksi tarinoiden kertojista. Jotkut pitävät todennäköisenä, että Homeroksella oli näitä tarinoita Troijan sodasta kaikkiaan kymmenen, mutta että vain kaksi niistä on jäänyt elämään: Ilias ja Odysseia. Toisaalta Homeroksen sepittämiksi arvellaan myös tarinaa Oidipuksesta ja hänen pojistaan ja koko Troijan sodan runoutta.

Ilias kertoo Troijan sodasta ja Odysseus Ithakan kuninkaan Odysseus Laërtiadeen 10 vuotta kestävistä harharetkistä sodan jälkeen. Tarina Troijan hevosesta esiintyy runoilija Vergiliuksen eepoksessa nimeltä Aeneis, mutta Homeroksen eepoksissa juuri Odysseus keksii juonen hevosen sisään piilotetuista sotureista, jota käytettiin Troijan sodassa.

Molemmat tarinat on kirjoitettu muistiin muinaiskreikaksi joonialaisella murteella, jota puhuttiin kreikkalaisessa Vähä-Aasiassa. Tarinoiden muokkaaminen kirjoitetussa muodossa aloitettiin 700-luvulla e.Kr. Ateenan tyranni Hipparkhoksen määräyksestä. Varhaisin kokonainen Ilias-käsikirjoitus on peräisin vasta 900-luvun alkupuolelta.

Tarinoiden alkuhistorian selvittäminen on hankalaa, sillä ne 131 käsikirjoitusta, jotka olivat peräisin eri Kreikan kaupungeista tuhoutuivat täysin 200-luvulla e.Kr. perustetun Egyptin Aleksandrian kirjaston palossa, joka legendan mukaan tapahtui noin vuonna 48 e.Kr. kun Julius Caesar valtasi kaupungin.

In English